maanantaina, heinäkuuta 30, 2007

Kolme asiaa

Esiintymistaidon kursseilla olen oppinut, että esitys on oikein onnistunut, jos kuulija muistaa siitä yhden asian vuoden päästä.

Vuosina 2004-2006 kävin kaksi kertaa sekä Leena Välimäen että Virve Sormusen viikonloppukursseilla. Opin todella paljon ja pystyn listaamaan näin pitkän ajan jälkeen kolme kursseilta oppimaani uutta asiaa:

Lentsu:
  1. Toko koiralle leikkiä ohjaajan kanssa (mielellään sitä parasta leikkiä).
  2. Koiran kanssa voi leikkiä (=treenata tokoa) paljon, vaikka joka päivä
  3. Oma asenne tärkeä kisakehään mentäessä, ja vielä yksi bonuskohta:
  4. Oli vaikuttavaa katsella Lentsun ja Jatsin leikkiä kurssilla. Myöhemmin katselin heidän suoritustaan Kuopion SM-kisoissa samalla kunnioituksella. Tässä on mun tokoesikuva!

Virve:
  1. Ei riitä, että koiralle opetetaan vain liikkeitä, sillä tokosta vähintään 1/3 on kisatilannetta, jonka opettelu on yhtä tärkeää
  2. Keinoja opettaa Taikalle maassa rauhassa odottelua tekemisen välillä
  3. Koiran valmistelu eri liikkeisiin. On koiraa kohtaan reilua, että se tietää, mikä liike on tulossa.

Koulutusviikonloppu - varmuus tuo varmuutta

Osallistuimme viikonloppuna Christa Enqvistin tokokoulutukseen. Oli huippua!

Parasta viikonlopussa oli se, että sekä Taikan asenne, että liiketekniikat olivat sitä mitä haluan ja sain siis todisteen siitä, että viime aikojen treenit ovat tuottaneet tulosta. Tokoilu oli mukavaa ja T oli kentällä rauhallisen innokas. Uutena asiana Taika oppi lisää kehään menosta ja paikallaanolon odottelusta ja minä sain varmuutta systeemin, jolla jatkamme harjoituksia. Oikeastaan parasta oli siis se, että sain itse varmuutta jatkaa tällä linjalla, millä nyt mennään.

Christa piti myös luennon. En tehnyt muistiinpanoja, mutta alla on listattu asioita, joita poimin luennolta ja koulutuksia seuraamalla työkalupakkiini:

Suhteesta
  • Koiran ja ohjaajan suhteen on oltava kunnossa, jotta voi tokoilla.

  • Hyvä ja luotettava johtajuus arjessa: ei käskyjen jankkausta "kuuroille" korville, selvät säännöt, ei lässyttelyä ja rapsuttelua koiran ehdoilla, tavoitteena helppo arki, ei palkkaa itsestäänselvyyksistä. Koiralle voi toki antaa vapauksia, jos itse haluaa.

  • Pennuille samat säännöt alusta asti ja vasta myöhemmin vapauksia

  • Koiraa ei saa pettää tokokentällä esimerkiksi tarjoamalla odotuksia huonompaa palkkaa


Tokoiluista

  • Ohjaajalla pitää olla mielikuva kaikista liikkeistä. Christa antoi kotiläksyksi miettiä mielikuvat keskiviikkoon mennessä. Oma mielikuva ei aina välttämättä vastaa tuomarin mielikuvaa.

  • Paljon treeniä, eri asioiden painottamista, välillä treenitaukoja, kisamaista palkkaamattomustreeniä myös, ennen kokeita ei palkkaamattomutta, vaan paljon palkkaa ja pienien asioiden hiomista.
  • Ei ole koiralle reilua jos palkkaamattomuutta tehdään vain kokeessa. Ennen koetta kuitenkin motivoivaa treeniä ja palkkaamattomuutta max 3 vk ennen.

  • Opetusvaiheessa liikkeet pilkotaan

  • Jos koira ei osaa, ohjaaja voi mennä kotiin ja etsiä syyllistä peilistä

  • Varmuus tuo varmuutta

  • Ei palkata korjauksista, vaan tehdään homma kerralla oikein (ihan kaikissa liikkeissä)

  • Koira saattaa vahingossa tehdä virheitä ja jos se tekee, niin sitä voi huomauttaa, jos siis on varma, että koira jo osaa + korjauksesta ei palkkaa ja sitten onnistunut toisto, josta palkataan. Pohdintojani: Mua mietityttää, että Taikan motivaatio voi laskea, jos "torun" sitä liikaa. Tosin tuo "ei näin"-merkki voi Taikan kohdalla olla hyvin neutraali ja sen käyttö voi lisätä liikevarmuutta... mietitään... virheet johtuvat meillä vielä tässä vaiheessa suhteen ongelmista, jotka pitää ratkaista muualla kuin koulutuskentällä + osaamattomuudesta, joten yritän olla varovainen korjauksen käyttämisen kanssa.

  • Pitää löytää omalle koiralle sopivat systeemit. Christa kertoi koirastaan, jolle sopii se, että treenien aluksi tehdään joku helppo juttu ja koira saa sitten juosta pallon kanssa kentällä ja on vasta sitten valmis tekemään tosissaan. Taikalle taas saa sallia sen innokkuuden :)

  • "Toinen peräkkäinen virhe on jo tapa"-ajattelumalli ainakin osan koirista kohdalla (ja mielestäni T lukeutuu näihin)

  • Googlettamalla löysin Oili Kantolan ja Pete Huotarin kirjoittamia artikkeleja, joissa on esitetty referaatteja muistakin Christan koulutuksista. Haluan syventyä näihin sitten kun on aikaa: http://www.kolumbus.fi/oili.pete/artikkelit.htm


Vinkkejä liikkeisiin

  • Ruutu: Opetetaan koiralle keskikohta (metodi selitetty tarkemmin Marikan Metsää ja tokoilua-blogissa). Jos opettaa läpijuoksulla, niin ohjaajalla on tosi suuri vastuu pysäyttämisestä. Lisäksi läpijuokseva koira pitä opettaa juoksemaan suoraa keskeltä kaikista kulmista ja kapeasta ruudusta jne. Viikonlopun aikana varmistui se, että en jatka ruudun opettamista läpijuoksulla, vaan opetan Taikan hakeutumaan ruudun keskelle.

  • Nouto. Palautuspaikka on meillä huono. Voisin harjoitella palauttamista ensin siten, että asetun itse kulmaan, jossa Taikalla on helppoa tehdä hyvä perusasento. Voin aluksi jopa kääntää selän Taikalle kun se palauttaa, jotta onnistunut perusasento olisi mahdollinen.

  • Taika seuraa oikeassa paikassa. En enää haaveile seuraamispaikan eteenpäin tuomisesta. Treenaillaan jatkossa kaikkea muuta seuraamiseen liittyvää.

Kurssilla tuli esille paljon muitakin asioita, mutta kaikkea en pystynyt omaksumaan. Kolme asiaa, jotka uskon muistavani vuoden päästä ovat:
    1. Suhde oltava hyvä kentän ulkopuolella; asenne ja vinkkejä arjen tilanteisiin ja suhteen parantamiseen
    2. Taikalle sopiva tapa luoksepäästävyyden opettamiseen
    3. Kyky miettiä myös minulle vieraammista ylempien luokkien liikkeistä, mistä oikein palkkaan, jotta voin välttää korjauksista palkkaamista

keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2007

Valmentajan harjoittamista ja pikkupomon uusi pomottelutapa

Taika ja Turo
Tänään ei tarvinnut miettiä slogania "aina ei vaan huvita", vaan sekä Taikaa että mua huvitti aivan älyttömästi!

Taika on harjoitellut alo-luokan tekniikoita noin 4,5 vuotta ja ne ovat aika hyvin hanskassa (tosin, hanskat ovat ohjaajasta johtuen välillä kadoksissa). Tänään treenasin itseäni tarkoituksena saada hyvää fiilistä seuraamiseen ja sehän onnistui! Sloganit:
  • "katse horisontissa"
  • "mulla on lupa nauttia joka askeleesta, ei ole kiire minnekään"
Bonuksena otin aluksi kisamaisen paikallaanolon ja lopuksi maahanmenon ja pysähdyksen liikkeenä. Jättävät liikkeet onnistuivat 100 % ja paikallaanoloonkin olen tyytyväinen. Leikimme myös kentän laidalta löytyvällä ihanalla rievulla ja oli vapautunutta ja mukavaa!

Tajusin, että Taika on oppinut uuden tavan komentaa mua tarjoamaan tekemistä; se pysähtyy ja ei suostu lähtemään liikkeelle. Olen välillä tarjonnut sille hommaa ja välillä haen Taikan, menemme nuuskuttelemaan kentän laidoille ja jatkamme vasta sitten. Tänään tiedostin tän uuden tempun ja päätin palkata pikkupomottelijan vielä yhdellä rättileikillä ennen kentältä poistumista :) Tää on 1000 kertaa parempi tapa kuin haukkuminen ja päälle hyökkiminen ja en ainakaan vielä keksi mikä tässä voisi olla negatiivista.

ps. Kynsisaksitonttu: Jos luet tätä, niin palauttaisitko edes toiset Taikan kynsisaksista. Kerrothan samalla sukkatontulle terveisiä, että minusta olisi kivaa saada sukkani takaisin.

lauantaina, heinäkuuta 21, 2007

Kesäretkellä



Mitenköhän nää kuvat liittyy tokoon? Eivät mitenkään, mutta aasinsillan voi keksiä siitä, että näitä kivan kesäisiä päiviä on mukava muistella sitten kun talvella rammomme rännässä ja tokoilemme tuiskussa.

perjantaina, heinäkuuta 20, 2007

Missä mun namit on... makupalojen kanssa kämmiminen

Missä mun namit on!!! Osui ja upposi. Olen armottoman hidas kaivelemaan Taikalle nameja housuntaskusta. Paremman tavan opettelu alkaa nyt! Pitää harkita isotaskuisen treeniliivin tai jonkun mekaanisen hilavitkuttimen hankkimista. (Lisäys: en olisi keksinyt hitauttani ihan vaan ton artikkelin lukemisella, vaan artikkelin alussa todennetaan se, minkä treenikaverini toiminnastani jo aikaisemmin havainnoi.)

Viime päivinä olen vahvistanut pikkujuttuja, perusasentoa, maahanmenoa ja seisomista ja erityisesti Taikan omaa intoa tarjota asioita. Treenit ovat olleet tosi mukavia meistä molemmista!

Nyt kun mun PMS/(PMDD) on taas hellittänyt, niin treenaaminenkin on taas sujuvampaa (vrt. edellinen kirjoitus). Tää on tosi ärrrsyttävä vaiva, joka vaikuttaa tokoiluunkin, mutta en viittisi vaan tämän takia syödä estrogeenia/keltarauhashormonia tai serotoniinin takaisinoton estäjiä. Pitänee miettiä jotain uskomushoitoja ensin. Vinkkejä saa pistää kommentteihin :)