T teki lenkillä taikamaisen tempauksen. Olimme kävelemässä kotiinpäin Värtössä sirkuskoulun edessä, jossa treenailemme usein tokojuttuja. Ajattelin kävellessämme, että tänne voisi tulla treenaamaan, kun pääsemme seuraamisharjoituksessa 100 metriin asti. T luki ajatukseni ja alkoi ehdottelemaan treenaamista (ehdottelumotivaatiota lisäsi varmasti taskussani oleva Oscar-salami, vaikka Taikan mielestä tokoilu itsessäänkin on melkein maailman parasta tekemistä). Kun T tarttui hampailla kiinni remmiin, nakkasin remmin pois kädestäni ja jatkoin kävelyä.
Kävelin ja kävelin ja T katosi näkyvistäni kulman taakse. Kurkkasin olkapääni yli ja T istua napotti kentällä/parkkipaikalla 50 metrin päässä. Ajattelin, että T olisi juossut perääni kun katoan näkyvistä, mutta eipä se tullut. Huutelin Taikaa vähän ja menin sitten piiloon pariksi minuutiksi. Palasin näkyville ja tutkin mielenkiintoista sorakasaa ajatellen, että T varmaan tulisi luokseni. Eipä tullut. Istuin odottelemaan varmaan 10 minuutiksi ja T istua napotti vaan... Lopulta olin vakuuttunut, että T on varmaan myrkyttynyt/loukkaantunut partakoneen terään, kun se söi aikaisemmin lenkillä löytämänsä palan marjapiirakan palan. Huusin "tänne" ja T vaan istui kuin patsas. Palasin Taikan luo, otin kiinni remmistä ja T tarjosi seuraamista vielä noin 100 metriä.
Taika on kyllä ihana! Voin kuvitella kuinka se ajatteli minä täällä istun, vaika tuo tuolla huutelee ja istun vaikka nuo ohikulkijatkin tuossa minua osoittelee ja aurinkokin kuumottaa ja kohta saan sitä makkaraa kun vaan istun ja pääsen sitten ehkä seuraamaankin ja saan lisää makkaraa ja olen maailman paras ja ihanin koira ;-)
Lenkin jälkeen tein vielä ihan huonon treenin. Hain kotoa noutokapulan ja menimme takaisin ulos. Tarkoituksena oli tehdä nouto noin 1 metrin päästä. T ei keskittynyt kovin hyvin ja treenin aikana tapahtui kaikenlaisia mokia, joista suurimmat olivat se, että T varasti mukaani kun lähdin viemään noutokapulaa, T istui kerran lahkeeni päällä kun lähdin viemään kapulaa, T haukahti vaimeasti tarttuessaan kapulaan, T haukkui minulle, koska en antanut sille kapulaa, sekä T meinasi tukehtua namiin kapula suussa, puotti kapulan, söi namin ja jatkoi sitten noutoa. Teimme yhteensä kolme noutoa ja viimeinen oli onneksi lähes täydellinen. T jäi istumaan, haki kapulan 2 m päästä ja tuli tiiviseen, mutta aivan vinoon perusasentoon. Pitää jatkaa treenejä sisällä ja vain pirteällä mielellä ulkona. Nyt T oli liian väsynyt pönötysepisodin jäljiltä ja huomasin sen liian myöhään (väsymys on ymmärrettävää, sillä se oli tosiaan suorittanut ainakin 6 kertaa EVL:n istumisen pituisen istumisen ekaa kertaa elämässään).
Noutoharjoituksessa huomasin se, että sana "seuraa" oli vahvasti yhdistynyt käsitteeseen "liikkeelle" ja siksikään T ei jäänyt istumaan kun jätin sen (perusasentoon tulosana ja seuraamiskäsky ovat meillä sama sana). Toivottavasti VR-seuraamisharjoituksesta ei tule pidemmän päälle ongelmia (kuten kaikesta naksuttelemastani tuppaa tulemaan, sillä oppi jää niin vahvasti T:n mieleen ja se osaa myös soveltaa oppimaansa). Yritän nyt edetä VR-seuraamisessa aika nopeaa ja kun pääsemme 30 askeleeseen, muutan treenin siten, että vahvistan käännöksiä ja pysähdyksiä. Lisäksi istumaan jäämisestä pitää tehdä todella kiva ja kannattava juttu!
Oivalsin tänään, että minun pitää antaa Taikalle enemmän lepoaikaa toistojen välissä. Ennen olemme aina kiirehtineet uuteen toistoon, sillä olen tavoitellut jotain ihmeellistä "vahvistetiheyttä". Esimerkiksi noudoissa on hyvä pitää kunnon tauko, jotta T ehtii rauhoittua ja syödä namin ja on sitten valmis keskittymään uudestaan. Pidin taukoja tän päiväisessä seuraamisharjoituksessa ja noudossa ennen viimeistä yritystä ja homma toimi todella hyvin! T sai palkaksi rauhoittumisesta tekemistä. Rauhoittuminen ei ollut sen kummenpaa, kuin että T oli levollisen oloinen. Kävimme yhdessä haistelemassa kentän laidan puskia ja kun T malttoi rentoutua ja laskea kuononsa haistelemaan, siirryimme yhdessä jatkamaan tekemistä.
maanantaina, kesäkuuta 18, 2007
torstaina, kesäkuuta 14, 2007
25-30-15-20-10-17-35-5-25-30-15-20-35-17- 30-15-5
Tokoilutauon aikana olen suunnitellut tulevaa. Aloitan seuraamisen vahvistamisen vaihtelevalla suhteella ja etenen ainakin 30 askelpariin asti.
Tein jo koulutuspäiväkirjan ja huomenna aloitetaan, jos on nätti ilma!
Ohjeet hommaan sain kirjasta Clicker Training for Obedience, joka on ollut hyllyssä puolilukemattomana jo pari vuotta. Idean sain Vickyn harrastussivulta kohdasta "Näin olen kouluttanut Vickylle tokoa".
Huolia:
Tänään testasin seuraamista iltalenkillä. Kaikki koulutuspäiväkirjan kriteerit täyttyivät. Jos joku kriteereistä ei onnistu, niin lopetan hetkeksi koko seuraamisliikkeen vaihtelevan vahvistamisen ja keskityn noihin pikkujuttuihin. Varaan itselleni oikeuden tarvittaessa vaihtaa kriteerejä ohjelman edetessä.
Muuta: Olemme viettäneet mukavaa kesäelämää ja T on saanut uuden ystävän, Tintti-belgin. On kiva seurailla rouvien tekemisiä. T sai eilen eka kertaa elämässään maksalaatikkoa ja söi innokkaasti myös rusinat :)
Tein jo koulutuspäiväkirjan ja huomenna aloitetaan, jos on nätti ilma!
Ohjeet hommaan sain kirjasta Clicker Training for Obedience, joka on ollut hyllyssä puolilukemattomana jo pari vuotta. Idean sain Vickyn harrastussivulta kohdasta "Näin olen kouluttanut Vickylle tokoa".
Huolia:
- 12-17 naksua saman session aikana tuntuu paljolta. Aloitamme kuitenkin ihan kirjan ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa puolitan määrän.
- T on oppinut ylimotivoitumaan kun mulla on naksu kädessä ja alkaa äännellä. Jos T ääntelee, jätän naksumerkin pois ja merkkaan palkan äänellä.
- Palkan suuntaa ja paikkaa pitää vaihdella, jos näyttää siltä, että se vahvistaa jotain epätoivottua juttua seuraamisessa. Toisaalta en huolehdi tästä etukäteen ja T saa täysin vapaasti vapauttaa itsensä naksun jälkeen.
- Uskallan tunnustaa, että tämä suunnitelma tuntuu tavallaan tylsältä. Uskallan kuitenkin aloittaa, sillä olen innoissani näkemään, miten homma onnistuu. Ne 35 innokasta askelparia kiinnostavat. Taikan motivaatiota voin pitää yllä helposti superherkkunameilla :)
- Toveissa on, että saamme tämän koulutussuunnitelman kautta molemmat varmuutta palkattomaan tekemiseen. Jos homma onnistuu, niin yritän siirtää saada saman hedelmäpelifiiliksen myös useamman perättäisen liikkeen tekemiseen.
- Käsky "seuraa" on tarkoittanut Taikalle välillä sitä, että se laskee katseen parin askeleen ajaksi ja nostaa sen sitten. Nyt voisin sanoa "seuraa" aina silloin tällöin sanan uudempaa merkitystä korostaakseni. Sinällään seuraaminen saa olla harjoituksen aikana default-tila ilman ärsykekontrollia.
Tänään testasin seuraamista iltalenkillä. Kaikki koulutuspäiväkirjan kriteerit täyttyivät. Jos joku kriteereistä ei onnistu, niin lopetan hetkeksi koko seuraamisliikkeen vaihtelevan vahvistamisen ja keskityn noihin pikkujuttuihin. Varaan itselleni oikeuden tarvittaessa vaihtaa kriteerejä ohjelman edetessä.
Muuta: Olemme viettäneet mukavaa kesäelämää ja T on saanut uuden ystävän, Tintti-belgin. On kiva seurailla rouvien tekemisiä. T sai eilen eka kertaa elämässään maksalaatikkoa ja söi innokkaasti myös rusinat :)
sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2007
Henkilökohtainen valmentaja, ulkoiluttava seuralainen, paijauksilla liehittelevä ja herkkuja tarjoileva palvelija
Luin Pertti Vilanderin Koirankorjauskirjan (Lilli Loiri-Seppä, 2007). Kirja oli ihan ässä ja sain paljon tukea olemassa oleville ja muotoutuville ajatuksilleni koirankoulutuksesta ja koiran kanssa elämisestä. T:llä siis kilahtaa tokokentällä valta päähän, koska koulutuksemme perustuu 100 % siihen, että Taika kouluttaa minua (= Taikan käytös muokkaa minun käytöstäni) ja haukkumalla tekemään komentaminen johtuu tästä asiasta, yhdistettynä siihen pieneen epävarmuuteen, kun T ei saakaan namipalaautomaatiltaan nameja pidempien käyttäytymisketjujen aikana (+ kokee epävarmuutta myös siitä, ettei se saa myöskään laumanjohtajan hyväksyntää). Aikaisemmin Taika myös "kosti" huomioimattomuuttani toisille koirille (toisille räyhääminen oli sen ainoa keino saada minut reagoimaan), mutta vaikuttaa siltä, että tämä käytös on nyt historiaa (se oli sen verran häpeällistä, että uskalsin jossain vaiheessa näyttää auktoriteettiani Taikaa kohtaan. Kaikki mitä tarvittiin oli oikeastaan asennemuutos, sillä opportunismi-dominoinnistaan huolimatta T on pehmeähkö ja kiltti koira).
Jatkan nyt tokotemppujen tekemistä niin, että Taika edelleenkin kouluttaa minua, mutta yritän olla tarkempi siinä, että minä päätän, milloin suostun koulutettavaksi. Hommasta pitää saada enemmänkin meidän yhteistä leikkiä!
Lainaus kirjasta (s. 75):
Tätä näen paljon esimerkiksi tottelevaisuuskokeeseen valmistauduttaessa: "Älä kuppaa, haluan hommiin radalle nyt ja heti." Äärimmäisen ärsyttävää ja huonoa käytöstä koiralta, koska se on paitsi pomottamista, myös osoitus mustasukkaisuudesta. Koiralla ei saa koskaan olla oikeus komentaa ihmistä. Puhelinkeskustelua häiritsevää koiraa koiraa kohtaan heitetään purkki, koska ihmistä ei saa häiritä. Mutta tästä aiheesta haluan jossitella. Koska periaatteessa on positiivista, että koira toivoo omistajan toimivan kanssaan, voi koiralle samassa tilanteessa heittää toisinaan myös pallon. Jos koiraa kovistelee joka kerta toimintaa hakevasta haukkumisesta, sen mielenkiinto yhteiseen toimintaan laimenee. Käskyttävä haukkuminen on yleistä perheissä, joissa jo harrastetaan aktiivisesti esimerkiksi tottelevaisuuskoulutusta. Lajissa on tärkeää, että koira ottaa jatkuvasti kontaktia omistajaansa. Ei ole tarkoituksenmukaista nujertaa koiran halua toimia omistajansa kanssa. Tärkeintä on, ettei aina toimita kaavamaisesti tietyllä tavalla.
Jatkan nyt tokotemppujen tekemistä niin, että Taika edelleenkin kouluttaa minua, mutta yritän olla tarkempi siinä, että minä päätän, milloin suostun koulutettavaksi. Hommasta pitää saada enemmänkin meidän yhteistä leikkiä!
Lainaus kirjasta (s. 75):
Tätä näen paljon esimerkiksi tottelevaisuuskokeeseen valmistauduttaessa: "Älä kuppaa, haluan hommiin radalle nyt ja heti." Äärimmäisen ärsyttävää ja huonoa käytöstä koiralta, koska se on paitsi pomottamista, myös osoitus mustasukkaisuudesta. Koiralla ei saa koskaan olla oikeus komentaa ihmistä. Puhelinkeskustelua häiritsevää koiraa koiraa kohtaan heitetään purkki, koska ihmistä ei saa häiritä. Mutta tästä aiheesta haluan jossitella. Koska periaatteessa on positiivista, että koira toivoo omistajan toimivan kanssaan, voi koiralle samassa tilanteessa heittää toisinaan myös pallon. Jos koiraa kovistelee joka kerta toimintaa hakevasta haukkumisesta, sen mielenkiinto yhteiseen toimintaan laimenee. Käskyttävä haukkuminen on yleistä perheissä, joissa jo harrastetaan aktiivisesti esimerkiksi tottelevaisuuskoulutusta. Lajissa on tärkeää, että koira ottaa jatkuvasti kontaktia omistajaansa. Ei ole tarkoituksenmukaista nujertaa koiran halua toimia omistajansa kanssa. Tärkeintä on, ettei aina toimita kaavamaisesti tietyllä tavalla.
torstaina, kesäkuuta 07, 2007
Jätskikoppiharjoituksia kuumumisongelmaan
Lelupalkka banniin! (tosin tämä ei ole kuumumisen syy, mutta kokeillaan nyt kaikkea)
Remminretuutus banniin ja sen sijaan vahvistan Taikan rauhoittavia eleitä ja omaehtoista rauhoittumista kiihdyttävissä tilanteissa. T siis repii remmiä kun se purkaa kiihtymystään jostain asiasta tai "osoittaa mieltään" (tyypillisiä tilanteita: T ei saa tehdä mitä se haluaisi, T ei jaksaisi enää kävellä, on tylsää ja huono ilma, tekisi mieli suorittaa temppuja, hyppääminen, esteiden alittaminen, epävarmuus joka tulee kaupan edessä yksinodottamisesta (joo... tiedän, olen tosi vastuuntunnoton koiranomistaja)). Kokeilin rauhoittumisen vahvistamista lenkillä, ja homma toimi. Palkkasin Taikaa ruualla rauhoittavista eleistä ja kerroin Taikalle että "menehän haistelemaan noita ruohotupsuja ja lopeta räyhyäminen". JEPS. Tämä tuntuu taas liian helpolta ollakseen totta.
Isompi asennemuutos: En itse vahvista Taikan kuumumista, siis
"Jankkaamista" jatkan myös tokokentällä, sillä en halua enää antaa Taikalle periksi, ja tulokset tähän mennessä ovat olleet oikein hyviä, kun T on huomannut, että totteleminen kannattaa (ja esim. eilen kokeessa se pystyi tsemppaamaan tosi hyvin esim. luoksetuloliikkeessä, vaikka hetkeä aikaisemmin se oli ollut tosi kuumana ennen perusasentoon tuloa).
Ja nyt jätskikopille:
Meillä oli tänään oikein kiva lenkki Ainolanpuistossa. Löysin myös uuden hyvän treenipaikan. T teki totaalistopin kahvilan luona, sillä se halusi mennä jätskille. Emme ole käyneet Pilvikirsikassa jätskillä vielä tänä vuonna, mutta kyllähän Taika tällaiset tärkeät paikat muistaa... Yleensäkin jos emme pysähdy Pilvikirsikkaan kahville, T kuumahtaa ihan tosissaan. Pitää siis tulla harjoittelemaan kahvilan eteen "jätskistä luopumista" ja jos treenit menevät oikein hyvin (= T keskittyy tekemiseen ja tsemppaa), niin haemme sitten jätskit (tai ehkä muutenkin).
On se koiranelämä kauhiaa, omistaja aivopesee tekemään temppuja, eikä vaan anna jätskiä ilman vaatimuksia ;) Parin viikon päästä kokeillaan...
Remminretuutus banniin ja sen sijaan vahvistan Taikan rauhoittavia eleitä ja omaehtoista rauhoittumista kiihdyttävissä tilanteissa. T siis repii remmiä kun se purkaa kiihtymystään jostain asiasta tai "osoittaa mieltään" (tyypillisiä tilanteita: T ei saa tehdä mitä se haluaisi, T ei jaksaisi enää kävellä, on tylsää ja huono ilma, tekisi mieli suorittaa temppuja, hyppääminen, esteiden alittaminen, epävarmuus joka tulee kaupan edessä yksinodottamisesta (joo... tiedän, olen tosi vastuuntunnoton koiranomistaja)). Kokeilin rauhoittumisen vahvistamista lenkillä, ja homma toimi. Palkkasin Taikaa ruualla rauhoittavista eleistä ja kerroin Taikalle että "menehän haistelemaan noita ruohotupsuja ja lopeta räyhyäminen". JEPS. Tämä tuntuu taas liian helpolta ollakseen totta.
Isompi asennemuutos: En itse vahvista Taikan kuumumista, siis
- En kiihdy/suutu/säikähdä/surullistu/hössäänny, kun Taika kuumuu
- En tuijota Taikaa kun Taika kuumuu, mua ei vois vähempää kiinnostaa
- Mahdollisesti:
- vahvistan käytöstä huomiolla ja jopa kehulla/namilla, kun Taika tarjoaa/kokeilee rauhoittumista,
- vahvistan katsekontaktia, kun Taikaa oikein kuumottaa,
- Lisäksi: harjoittelemme rauhoittumista maahan
- En anna Taikan komennella itseäni (se komentelee harvoin, mutta taitavasti, joten tää on aika paha vaatimus). Lisäksi on yksi tilanne, jossa T säännönmukaisesti komentelee ja se on "luonto". Taika ei siis pentuna oppinut rauhoittumaan luonnossa, sillä aina kun mentiin metsään/maalle, touhuttiin jotakin ja luonnossa se siis haluaa, että viihdytän sitä ja järjestän toimintaa, varsinkin kun se väsyy puuhastelemaan omiaan ja leikkimään mielikuvituskaveriensa kanssa (kaupungissa ja taajamassa T osaa kyllä olla rauhassa). Tilanne on kuitenkin menossa parempaan suuntaan, sillä nykyään auton myötä pääsemme useammin luontoon ("luonto" on Taikalle paikka, jossa ei ole muiden ihmisten tai koirien jälkiä ja jossa ollaan ulkona).
"Jankkaamista" jatkan myös tokokentällä, sillä en halua enää antaa Taikalle periksi, ja tulokset tähän mennessä ovat olleet oikein hyviä, kun T on huomannut, että totteleminen kannattaa (ja esim. eilen kokeessa se pystyi tsemppaamaan tosi hyvin esim. luoksetuloliikkeessä, vaikka hetkeä aikaisemmin se oli ollut tosi kuumana ennen perusasentoon tuloa).
Ja nyt jätskikopille:
Meillä oli tänään oikein kiva lenkki Ainolanpuistossa. Löysin myös uuden hyvän treenipaikan. T teki totaalistopin kahvilan luona, sillä se halusi mennä jätskille. Emme ole käyneet Pilvikirsikassa jätskillä vielä tänä vuonna, mutta kyllähän Taika tällaiset tärkeät paikat muistaa... Yleensäkin jos emme pysähdy Pilvikirsikkaan kahville, T kuumahtaa ihan tosissaan. Pitää siis tulla harjoittelemaan kahvilan eteen "jätskistä luopumista" ja jos treenit menevät oikein hyvin (= T keskittyy tekemiseen ja tsemppaa), niin haemme sitten jätskit (tai ehkä muutenkin).
On se koiranelämä kauhiaa, omistaja aivopesee tekemään temppuja, eikä vaan anna jätskiä ilman vaatimuksia ;) Parin viikon päästä kokeillaan...
keskiviikkona, kesäkuuta 06, 2007
Koepäivä koitti ja ilma oli nätti
Valmistautuminen koepaikalla meni hyvin. Kävelimme koepaikan ympäristössä ja T pysyi oikein rauhallisena. Teimme harjoituksen, jossa otin T:n perusasentoon ja seisoskelimme pitkään (ehkä vajaan minuutin, mutta se tuntui ikuisuudelta) ja sitten "korjasin perusasennon" ja seisoin taas pitkään, otin muutaman askeleen seuraamista ja palasin autolle antamaan Taikalle superpalkan. Kävimme muuten eilen tekemässä samanlaisen harjoituksen + sen perään paikallaanolon koepaikalla ja homma meni oikein hyvin.
Koe meni kokonaisuudessaan hyvin ja T teki liikkeet niin hyvin kuin osasi. Minä olisin voinut kalastella muutamia pisteitä enemmän omalla toiminnallani. Tuomarilinja oli tiukka, mutta se on vaan hyvä juttu. Sain taas intoa treenailla enemmän. Nyt pidetään kuitenkin muutaman viikon tauko tokojutuista ja aloitetaan sitten uudella sykkeellä. Olisi kyllä mahtavaa saada aloykkönen tän vuoden puolella, mutta ehkä pitää kuitenkin ottaa itämaisempi asenne siinä, että matka on päämäärää tärkeämpi.
Luoksepäästävyys (kerroin 1): 8
T alkoi haukkumaan siinä kun tuomari selitti alkujuttuja. Haukkumisella se komensi minua järjestämään tekemistä. Vihdoin tajusin jättää Taikan maahan "paikallaanoloon" ja T pysyi rauhassa ja ei enää kuumunut. Pitää muistaa jatkossa jättää Taika heti aluksi maahan ja myös harjoitella tätä maassaoloa (normaalitilanteessa toimii, mutta pitää etsiä kiihdyttäviä paikkoja). Onneksi muut koirat eivät häiriintyneet haukkumisesta ja T haukkui vain minulle, ei muille koirille.
Ennen kuin tuomari tuli, otin Taikan seisomaan. T väisteli hieman, mutta kun "tulin itse tilanteeseen mukaan sen tueksi" se antoi toki katsoa hampaat jne. kiltisti.
Jos olisi mahdollisuus (häiriöihmisiä), voisimme treenata tämänkin asian kuntoon. Ehkäpä kuitenkin opetan tän jutun ihan vaan totuttamalla Taikan siihen, että rauhoittumisen ja paikallaanolon välissä joku ihminen tulee koskettelemaan ja en haekaan kympin suoritusta, sillä Taikan luoksepäästävyys arkitilanteissa on ihan riittävän hyvä (T ei ole yhtään agressiivinen tai aristele tilannetta, mutta se ei vaan ole kiinnostunut vieraista ihmisistä, ellei heillä ole ruokaa + antaa tarvittaessa ihmisen tehdä itselleen mitä vaan).
Harjoiteltavaa:
+ voisin jatkossa pitää Taikan maassa tuomarin juttujen ajan ja olla itse vähän siinä etuviistossa (vaikka henkisesti). Pitää siis jatkaa rauhoittumisen harjoittelua. Toinen mahdollisuus olisi tietysti jatkaa tuota perusasennossapysymisharjoittelua, mutta se ei taida tuottaa tuloksia, kun en saa järjestettyä riittäviä häiriöitä (T nimittäin pysyy perusasennossa kaikkialla muualla, paitsi koulutuskentällä, jossa kuumahtamisraja on todella matala. "Koulutuskenttä" on Taikan mielestä luultavasti paikka jossa on "opettaja", avoin tila, ruutumerkkejä, hyppy jne sälää sekä mahdollisesti toisia koiria ainakin siellä kentän laidalla + minulla on tietysti "koulutuskenttäasenne").
Paikallaan makaaminen (kerroin 3): 8
T meni hyvin ja suoraan maahan ja pysyi hyvin maassa. Se taisi vilkaista kerran molempia vieruskavereitaan ja muutaman kerran jotain ympäristön tapahtumaa. Vieruskaveri haisteli pikkuisen maata ja Taika vastasi kohteliaasti takaisin nuuskimalla samalla tavalla. Noin puolessavälissä T pisti pään maahan ja ei ollut enää kovinkaan tarkkaavainen minun suuntaani (mutta katsoi silti kiinteästi minuun päin).
Kun tulin Taikan luokse Taikalla oli edelleen pää maassa. T ei noussut yhdellä käskyllä perusasentoon. Tässä vaiheessa pitää käyttää klassista selitystä "Taika ei kuullut käskyä". Normaalitilanteessa T nousisi perusasentoon vaikka se ei olisikaan kuulolla. Nyt vieruskavereiden käskyt peittivät minun pienellä äänellä antamani käskyn. Pitää siis seuraavalla kerralla nostaa volyymia + ottaa Taika vaivihkaa tuomarin huomaamatta kuulolle, jotta en taas heittäisi turhaan pisteitä pois.
Harjoiteltavaa:
+ rauhoittumista maassa kuumentavissa tilanteissa
+ pitää muistaa ottaa koira kuulolle ennen perusasentokäskyä ja käyttää tarvittaessa tehosteena isompaa ääntä (tai tietysti pitäisi treenata niin, että T pitää koko ajan kontaktia, mutta tämä paikallaanolon taso riittää minulle nyt)
Seuraaminen kytkettynä (kerroin 2): 8,5
Seuraaminen oli ihan mukavaa. Katsekontakti hävisi monta kertaa ja T oli suurimman osan ajasta liian takana (epävarmuutta), mutta olettaisin, että se oli silti koko ajan kohdallani. Perusasennossa näin T:n joka kerta. Varsinkin juoksussa T jäi aika taakse. Perusasennot olivat nopeita ilman mitään ylimääräisiä apuja ja melko suoria (perusasento suoraan juoksusta oli vinohko, mutta tätä ei ollakaan harjoiteltu ennen).
Tuomari kommentoi, että aluksi koira ei ollut kovin hyvin mukana, mutta seuraaminen parani loppua kohti.
Seuraaminen taluttimetta (kerroin 2): 8
Tämä tuntui edellistä paremmalta kun remmi ei ollut kädessä häiritsemässä ja lisäksi Taika tuntui olevan paremmin mukanani. En muista tuomarin sanallisia kommentteja.
Harjoiteltavaa seuraamiseen:
+ katsekontakti!!! Seuraamisliikettä voisi rakennella alusta asti uudelleen niin, että T pitää jokaisella askeleella katsekontaktin (olemme mielestäni menossa hyvään suuntaan tämän asian kanssa). Nyt katsekontakti pysyy noin 85 % ajasta ja tavoitteena on 99 % (olisi mielenkiintoista tarkistaa videolta todellinen katsekontakiprosentti).
Hyvää:
+ seuraamisen tarkkuus riittää minulle ALO- ja AVO-luokkia varten (ja ylempiin luokkiin minulla ei ole ainakaan nyt motivaatiota)
+ turnauskestävyyttä näyttää olevan. Seuraamiskaavio oli aika pitkä L, jossa oli noin viisi pysähdystä ja kaikki käännökset kerran. Juoksuun lähdettiin suoraan perusasennosta ja juoksu päättyi perusasentoon.
+ en kävellyt Taikan päälle ja tein mielestäni tarkat tiet käännöksissä. En "seurannut Taikaa" ja olin paljon rennompi kuin yleensä (välillä pystyin jopa näkemään mitä ympärillä tapahtui ja minulla oli hyvä olo)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (kerroin 2): 8
Ennen liikettä T kuumeni. Syy kuumumiseen on luultavasti minussa, sillä kehuin sitä onnistuneesta seuraamisesta hössöttäen. Pitäisi vaan itse malttaa pysyä koko ajan rauhallisempana kuin koira. Nyt "säälin" Taikaa koska se ei saanut hienosta tekemisestään palkkaa ja päätin innostaa sitä kannustamalla. Kuumuminen onneksi laantui kun käskin Taikan maahan ja lähdimme siitä suorituspaikalle.
Alkuseuraamisessa T jätätti tosi paljon (mutta ei taaskaan jäänyt minusta jälkeen). Syynä on varmaankin tuo kuumumisepisodi, tai sitten T epäöi siitä, kun namipalkkaa ei tullutkaan hyvin sujuneen seuraamisen jälkeen.
T meni mielestäni oikein hyvin maahan ja näin etutassun lakoavan maahan kun kävelin eteenpäin (tosin T tipahtaa vasta viimeisen tavun jälkeen, joten ehkä voisin muuttaa käskyksi "han", jotta liike näyttäisi tyylikkäämmältä ;) ).
Tuomarin kommentoi, että koira liikkuu hieman eteenpäin käskyn jälkeen, joten ehkä maahanmeno ei todellisuudessa olekaan niin hyvä kuin oletan. Tämä taso riittää kuitenkin minulle. Lisäksi muistelen, että tuomari mainitsi jotain siitä, että hidastan käskyä antaessani, mutta ehkä muistan väärin, ja tämä kommentti kuuluu vasta seisomiseen.
Luoksetulo (kerroin 3): 8,5
T kuumui taas, mutta sain sen pikkujankkaamisen jälkeen perusasentoon ja se keskittyi tekemiseen.
Luoksetulo oli aivan super! T oli aivan "kympin tyttö". T juoksi luokseni lujaa laukalla, ei törmännyt minuun kuin ehkä aivan nollanmittaisesti, jos sitäkään, ja perusasento oli suora. JES.
Pistemenetys johtuu siitä, että annoin Taikalle pari lisäapua. Vasen käteni oli hieman takanani ja perusasentokohdassa autoin Taikaa vartalolla hieman (mielestäni tosi vähän ja osin refleksinomaisesti, mutta saattoi se apu todellisuudessa näyttää isommalta kuin miltä se minusta tuntui). Luulen, että T olisi tehnyt liikkeen ihan yhtä hyvin ilman noita pikkuapujakin.
Luoksetulo on ollut meille tosi murheenkryyniliike ja nyt olemme palanneet entisaikojen "huipputasolle" (ongelmana oli se, että T kuumu ja hyökkää kimppuuni, pysäyttää laukkavauhdin hyppäämällä etutassuilla minua vasten, törmää vasenpaan käteeni, tökkii vasenta kättäni, hiljentää epävarmuuksissaan vauhtia, tulee vinoon perusasentoon tosi kauas jne).
Nyt jatkamme luoksetulon ylläpitämistä siten, että pidän huolta, että mielikuva halutusta perusasentotekniikasta ja -paikasta on Taikalla koko ajan selvänä mielessä. En jankkaa luoksetuloja ja pidän huolta siitä, että silloin kun otamme luoksetulon, Taika on valmiiksi tosi motivoitunut.
Seisominen seuraamisen yhteydessä (kerroin 2): 0
T taisi taas kuumahtaa aavistuksen ennen liikettä, mutta ei muistaakseni räkyttänyt. Perusasentoon tulo oli "empivä" ja T hidasteli. Pitää siis ehdottomasti saada Taikalle (ja myös minulle) lisää itsevarmuutta palkattomaan treeniin!
Seuraaminen oli huonohkoa ja en nähnyt Taikaa. T ei pysähtynyt eka käskyllä, annoin toisen käskyn käsiavun kanssa ja T pysähtyi tomerasti. Tulin takaisin ja T istui perusasentoon ennen aikojaan, vaikka ehdin olla hetkisen sen vieressä (T istui samaan aikaan kun liikkeenohjaajaja sanoin "käsky". Mielestäni T ei "totellut" liikkeenohjaajaa, mutta mistäpä sen tietää.
Pisteitä tuli nolla ja tuomarin perusteena oli se, että lisäkäskyn aikana pysäytin oman liikkeeni ja lisäksi virheenä oli ennen aikojaan perusasentoon tulo. En muista, että tuomari olisi maininnut mitään liian pitkästä etenemisestä ekan käskyn jälkeen, mutta minulla on tunne, että tällä kertaa annoin lisäkäskyn kyllä riittävän ajoissa.
Harjoiteltavaa:
+ Nyt kesän aikana on hyvää aikaa harjoitella pysähtyminen kuntoon!
Suunnitelma:
1. Ennen ruokaa voisimme harjoitella sitä, että T ei istu automaattisesti kun tulen sen viereeen (asia, jonka T oppi kerrasta tosi varmaksi). Variaatiota treeneihin saamme avo-luokan taaksemenemisestä.
2. Pysähtymien eka käskystä. Aloitetaan olkkarista ja teen Taikalle tosi selväksi, mitä "top" tarkoittaa. (tieteellisempi tapa olisi sheipata T tarjoilemaan pysähdystä tosi paljon ja pistää juttu sitten ärsykekontrolliin, mutta tiedän kokemuksesta, että ärsykekontrollin rakentaminen on mulle liian vaikeaa, joten yritän nyt ensin näin kikkailemalla)
Estehyppy (kerroin 2): 0
Tässä mokailin itse pahasti. Ehkä väsyin. Nyt on kuitenkin opittu tämäkin juttu kantapään kautta ja toivottavasti T ei ole oppinut kovin paljon ei-toivottavia juttuja.
Olisi pitänyt kytkeä T remmiin, taluttaa se lähtöpaikalle, pistää T maahan, mennä sen viereen, ottaa Taika perusasentoon, nyökätä päällä liikkeenohjaajalle, antaa hyppykäsky, sanoa pysäytyskäsky samalla kun T pysähtyy, mennä Taikan viereen ja katsoa kun T istahtaa. Sitten olisin ottanut vastaan 5-8 pistettä ja tuomarin kommentit "koira haukahti kun se lähti hyppyyn ja istuu heti kun menet sen viereen".
Nyt en kytkenyt Taikaa koska se oli ollut koko kokeen ajan niin kiltisti. Menimme lähtöpaikalle ja hössötin. T hermostui, yritti kerran karata hypylle ja meni sitten tutkimaan osin kehänauhan ulkopuolella olleita hyppyesteen lautoja ja merkkejä. Tuomari varoitti "älä päästä koiraa kehän" ulkopuolelle. Sanoin "tänne" ja maan nuuskiminen jatkui. Sanoin uudestaan "tänne". Karjaisin aggressiivisesti "tänne" ja T tuli luokseni. Sanoin muutaman kerran "seuraa" ja T tuli perusasentoon. Sanoin "hyppy" ja T meni nuuskimaan lautoja. Menin Taikan luokse ja hyppäytin sen esteen yli. Onneksi koe loppui, sillä olin aivan poikki.
Harjoiteltavaa:
Hyppyrutiini kuntoon (remmiinlaittamisineen) yhdistettynä siihen, että T seisoo kun palaan sen viereen. Lisäksi pitää harjoitella siirtelemällä hyppyä eri paikkoihin kentällä ja eri kentillä ja voisin kasata häiriöjuttuja hypyn lähelle. Hyppyä on harjoiteltu aikaisemmin aivan liian vähän, koska se on ollut niin varma ja myöhemmin on harjoiteltu liian vähän siksi, että T on kuumunut, ja en ole tiennyt miten olisin voinut harjoitella.
Kokonaisvaikutus (kerroin 1): 7
Koetilanne ei ole meille kovin mukava, mutta en halua antaa periksi, vaan pitää harjoitella enemmän ja ennen kaikkea hakeutua opetukseen.Eniten minua harmittaa Taikan epävarmuus, sillä haluaisin, että minulla olisi kehässä kaverina intoa pursuava itsevarma Taika (luoksetulossa, seuraamisessa, paikallaanolossa ja maahanmenossa oli tänään oikeansuuntaista fiilistä).
Lopuksi:
T ressukka ei saanut loppupalkkaa heti kehän jälkeen, sillä jäin juttelemaan kaverin kanssa. Hyi minä!
T kuumahteli kun näki toisten koirien tekemistä (erityisesti hyppyä) oman suorituksemme jälkeen. Aivan lopuksi, kun T alkoi kuumumaan, nykäisin sitä ihan vahingossa remmistä, kun käänsin selkää ja jatkoin matkaa. "Nykäisyn" seurauksena T lakosi maahan, hiljeni, katsoi minua ja sai namia :) Onnekas sattuma.
Minua säälittää vähän Taika, koska olen itse tällainen koirankoulutuskämmäri ;) Pitää nyt alkaa "vaatimaan" enemmän (mitä se sitten tarkoittaakaan, varmaan ainakin sitä, että hössötän ja "teen" itse vähemmän ja olen suoraviivaisempi käskyttämisessäni, siis tiedän itse mitä haluan Taikan tekevän, ja tiedän, että se osaa asian, koska sitä on harjoiteltu) + harjoitella koekestävyyttä + tietysti hioa puutteet liiketekniikassa kuntoon (koekestävyys ja meidän molempien itsevarmuus on kuitenkin tärkeämpää). Ehkä T kuitenkin kestää tän mun räpellyksen ja voin itse lohduttautua sillä, että sen lajinomaiset tarpeet on aika hyvin tyydytetty ja oletan, että se on onnellinen otus.
Koe meni kokonaisuudessaan hyvin ja T teki liikkeet niin hyvin kuin osasi. Minä olisin voinut kalastella muutamia pisteitä enemmän omalla toiminnallani. Tuomarilinja oli tiukka, mutta se on vaan hyvä juttu. Sain taas intoa treenailla enemmän. Nyt pidetään kuitenkin muutaman viikon tauko tokojutuista ja aloitetaan sitten uudella sykkeellä. Olisi kyllä mahtavaa saada aloykkönen tän vuoden puolella, mutta ehkä pitää kuitenkin ottaa itämaisempi asenne siinä, että matka on päämäärää tärkeämpi.
Luoksepäästävyys (kerroin 1): 8
T alkoi haukkumaan siinä kun tuomari selitti alkujuttuja. Haukkumisella se komensi minua järjestämään tekemistä. Vihdoin tajusin jättää Taikan maahan "paikallaanoloon" ja T pysyi rauhassa ja ei enää kuumunut. Pitää muistaa jatkossa jättää Taika heti aluksi maahan ja myös harjoitella tätä maassaoloa (normaalitilanteessa toimii, mutta pitää etsiä kiihdyttäviä paikkoja). Onneksi muut koirat eivät häiriintyneet haukkumisesta ja T haukkui vain minulle, ei muille koirille.
Ennen kuin tuomari tuli, otin Taikan seisomaan. T väisteli hieman, mutta kun "tulin itse tilanteeseen mukaan sen tueksi" se antoi toki katsoa hampaat jne. kiltisti.
Jos olisi mahdollisuus (häiriöihmisiä), voisimme treenata tämänkin asian kuntoon. Ehkäpä kuitenkin opetan tän jutun ihan vaan totuttamalla Taikan siihen, että rauhoittumisen ja paikallaanolon välissä joku ihminen tulee koskettelemaan ja en haekaan kympin suoritusta, sillä Taikan luoksepäästävyys arkitilanteissa on ihan riittävän hyvä (T ei ole yhtään agressiivinen tai aristele tilannetta, mutta se ei vaan ole kiinnostunut vieraista ihmisistä, ellei heillä ole ruokaa + antaa tarvittaessa ihmisen tehdä itselleen mitä vaan).
Harjoiteltavaa:
+ voisin jatkossa pitää Taikan maassa tuomarin juttujen ajan ja olla itse vähän siinä etuviistossa (vaikka henkisesti). Pitää siis jatkaa rauhoittumisen harjoittelua. Toinen mahdollisuus olisi tietysti jatkaa tuota perusasennossapysymisharjoittelua, mutta se ei taida tuottaa tuloksia, kun en saa järjestettyä riittäviä häiriöitä (T nimittäin pysyy perusasennossa kaikkialla muualla, paitsi koulutuskentällä, jossa kuumahtamisraja on todella matala. "Koulutuskenttä" on Taikan mielestä luultavasti paikka jossa on "opettaja", avoin tila, ruutumerkkejä, hyppy jne sälää sekä mahdollisesti toisia koiria ainakin siellä kentän laidalla + minulla on tietysti "koulutuskenttäasenne").
Paikallaan makaaminen (kerroin 3): 8
T meni hyvin ja suoraan maahan ja pysyi hyvin maassa. Se taisi vilkaista kerran molempia vieruskavereitaan ja muutaman kerran jotain ympäristön tapahtumaa. Vieruskaveri haisteli pikkuisen maata ja Taika vastasi kohteliaasti takaisin nuuskimalla samalla tavalla. Noin puolessavälissä T pisti pään maahan ja ei ollut enää kovinkaan tarkkaavainen minun suuntaani (mutta katsoi silti kiinteästi minuun päin).
Kun tulin Taikan luokse Taikalla oli edelleen pää maassa. T ei noussut yhdellä käskyllä perusasentoon. Tässä vaiheessa pitää käyttää klassista selitystä "Taika ei kuullut käskyä". Normaalitilanteessa T nousisi perusasentoon vaikka se ei olisikaan kuulolla. Nyt vieruskavereiden käskyt peittivät minun pienellä äänellä antamani käskyn. Pitää siis seuraavalla kerralla nostaa volyymia + ottaa Taika vaivihkaa tuomarin huomaamatta kuulolle, jotta en taas heittäisi turhaan pisteitä pois.
Harjoiteltavaa:
+ rauhoittumista maassa kuumentavissa tilanteissa
+ pitää muistaa ottaa koira kuulolle ennen perusasentokäskyä ja käyttää tarvittaessa tehosteena isompaa ääntä (tai tietysti pitäisi treenata niin, että T pitää koko ajan kontaktia, mutta tämä paikallaanolon taso riittää minulle nyt)
Seuraaminen kytkettynä (kerroin 2): 8,5
Seuraaminen oli ihan mukavaa. Katsekontakti hävisi monta kertaa ja T oli suurimman osan ajasta liian takana (epävarmuutta), mutta olettaisin, että se oli silti koko ajan kohdallani. Perusasennossa näin T:n joka kerta. Varsinkin juoksussa T jäi aika taakse. Perusasennot olivat nopeita ilman mitään ylimääräisiä apuja ja melko suoria (perusasento suoraan juoksusta oli vinohko, mutta tätä ei ollakaan harjoiteltu ennen).
Tuomari kommentoi, että aluksi koira ei ollut kovin hyvin mukana, mutta seuraaminen parani loppua kohti.
Seuraaminen taluttimetta (kerroin 2): 8
Tämä tuntui edellistä paremmalta kun remmi ei ollut kädessä häiritsemässä ja lisäksi Taika tuntui olevan paremmin mukanani. En muista tuomarin sanallisia kommentteja.
Harjoiteltavaa seuraamiseen:
+ katsekontakti!!! Seuraamisliikettä voisi rakennella alusta asti uudelleen niin, että T pitää jokaisella askeleella katsekontaktin (olemme mielestäni menossa hyvään suuntaan tämän asian kanssa). Nyt katsekontakti pysyy noin 85 % ajasta ja tavoitteena on 99 % (olisi mielenkiintoista tarkistaa videolta todellinen katsekontakiprosentti).
Hyvää:
+ seuraamisen tarkkuus riittää minulle ALO- ja AVO-luokkia varten (ja ylempiin luokkiin minulla ei ole ainakaan nyt motivaatiota)
+ turnauskestävyyttä näyttää olevan. Seuraamiskaavio oli aika pitkä L, jossa oli noin viisi pysähdystä ja kaikki käännökset kerran. Juoksuun lähdettiin suoraan perusasennosta ja juoksu päättyi perusasentoon.
+ en kävellyt Taikan päälle ja tein mielestäni tarkat tiet käännöksissä. En "seurannut Taikaa" ja olin paljon rennompi kuin yleensä (välillä pystyin jopa näkemään mitä ympärillä tapahtui ja minulla oli hyvä olo)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä (kerroin 2): 8
Ennen liikettä T kuumeni. Syy kuumumiseen on luultavasti minussa, sillä kehuin sitä onnistuneesta seuraamisesta hössöttäen. Pitäisi vaan itse malttaa pysyä koko ajan rauhallisempana kuin koira. Nyt "säälin" Taikaa koska se ei saanut hienosta tekemisestään palkkaa ja päätin innostaa sitä kannustamalla. Kuumuminen onneksi laantui kun käskin Taikan maahan ja lähdimme siitä suorituspaikalle.
Alkuseuraamisessa T jätätti tosi paljon (mutta ei taaskaan jäänyt minusta jälkeen). Syynä on varmaankin tuo kuumumisepisodi, tai sitten T epäöi siitä, kun namipalkkaa ei tullutkaan hyvin sujuneen seuraamisen jälkeen.
T meni mielestäni oikein hyvin maahan ja näin etutassun lakoavan maahan kun kävelin eteenpäin (tosin T tipahtaa vasta viimeisen tavun jälkeen, joten ehkä voisin muuttaa käskyksi "han", jotta liike näyttäisi tyylikkäämmältä ;) ).
Tuomarin kommentoi, että koira liikkuu hieman eteenpäin käskyn jälkeen, joten ehkä maahanmeno ei todellisuudessa olekaan niin hyvä kuin oletan. Tämä taso riittää kuitenkin minulle. Lisäksi muistelen, että tuomari mainitsi jotain siitä, että hidastan käskyä antaessani, mutta ehkä muistan väärin, ja tämä kommentti kuuluu vasta seisomiseen.
Luoksetulo (kerroin 3): 8,5
T kuumui taas, mutta sain sen pikkujankkaamisen jälkeen perusasentoon ja se keskittyi tekemiseen.
Luoksetulo oli aivan super! T oli aivan "kympin tyttö". T juoksi luokseni lujaa laukalla, ei törmännyt minuun kuin ehkä aivan nollanmittaisesti, jos sitäkään, ja perusasento oli suora. JES.
Pistemenetys johtuu siitä, että annoin Taikalle pari lisäapua. Vasen käteni oli hieman takanani ja perusasentokohdassa autoin Taikaa vartalolla hieman (mielestäni tosi vähän ja osin refleksinomaisesti, mutta saattoi se apu todellisuudessa näyttää isommalta kuin miltä se minusta tuntui). Luulen, että T olisi tehnyt liikkeen ihan yhtä hyvin ilman noita pikkuapujakin.
Luoksetulo on ollut meille tosi murheenkryyniliike ja nyt olemme palanneet entisaikojen "huipputasolle" (ongelmana oli se, että T kuumu ja hyökkää kimppuuni, pysäyttää laukkavauhdin hyppäämällä etutassuilla minua vasten, törmää vasenpaan käteeni, tökkii vasenta kättäni, hiljentää epävarmuuksissaan vauhtia, tulee vinoon perusasentoon tosi kauas jne).
Nyt jatkamme luoksetulon ylläpitämistä siten, että pidän huolta, että mielikuva halutusta perusasentotekniikasta ja -paikasta on Taikalla koko ajan selvänä mielessä. En jankkaa luoksetuloja ja pidän huolta siitä, että silloin kun otamme luoksetulon, Taika on valmiiksi tosi motivoitunut.
Seisominen seuraamisen yhteydessä (kerroin 2): 0
T taisi taas kuumahtaa aavistuksen ennen liikettä, mutta ei muistaakseni räkyttänyt. Perusasentoon tulo oli "empivä" ja T hidasteli. Pitää siis ehdottomasti saada Taikalle (ja myös minulle) lisää itsevarmuutta palkattomaan treeniin!
Seuraaminen oli huonohkoa ja en nähnyt Taikaa. T ei pysähtynyt eka käskyllä, annoin toisen käskyn käsiavun kanssa ja T pysähtyi tomerasti. Tulin takaisin ja T istui perusasentoon ennen aikojaan, vaikka ehdin olla hetkisen sen vieressä (T istui samaan aikaan kun liikkeenohjaajaja sanoin "käsky". Mielestäni T ei "totellut" liikkeenohjaajaa, mutta mistäpä sen tietää.
Pisteitä tuli nolla ja tuomarin perusteena oli se, että lisäkäskyn aikana pysäytin oman liikkeeni ja lisäksi virheenä oli ennen aikojaan perusasentoon tulo. En muista, että tuomari olisi maininnut mitään liian pitkästä etenemisestä ekan käskyn jälkeen, mutta minulla on tunne, että tällä kertaa annoin lisäkäskyn kyllä riittävän ajoissa.
Harjoiteltavaa:
+ Nyt kesän aikana on hyvää aikaa harjoitella pysähtyminen kuntoon!
Suunnitelma:
1. Ennen ruokaa voisimme harjoitella sitä, että T ei istu automaattisesti kun tulen sen viereeen (asia, jonka T oppi kerrasta tosi varmaksi). Variaatiota treeneihin saamme avo-luokan taaksemenemisestä.
2. Pysähtymien eka käskystä. Aloitetaan olkkarista ja teen Taikalle tosi selväksi, mitä "top" tarkoittaa. (tieteellisempi tapa olisi sheipata T tarjoilemaan pysähdystä tosi paljon ja pistää juttu sitten ärsykekontrolliin, mutta tiedän kokemuksesta, että ärsykekontrollin rakentaminen on mulle liian vaikeaa, joten yritän nyt ensin näin kikkailemalla)
Estehyppy (kerroin 2): 0
Tässä mokailin itse pahasti. Ehkä väsyin. Nyt on kuitenkin opittu tämäkin juttu kantapään kautta ja toivottavasti T ei ole oppinut kovin paljon ei-toivottavia juttuja.
Olisi pitänyt kytkeä T remmiin, taluttaa se lähtöpaikalle, pistää T maahan, mennä sen viereen, ottaa Taika perusasentoon, nyökätä päällä liikkeenohjaajalle, antaa hyppykäsky, sanoa pysäytyskäsky samalla kun T pysähtyy, mennä Taikan viereen ja katsoa kun T istahtaa. Sitten olisin ottanut vastaan 5-8 pistettä ja tuomarin kommentit "koira haukahti kun se lähti hyppyyn ja istuu heti kun menet sen viereen".
Nyt en kytkenyt Taikaa koska se oli ollut koko kokeen ajan niin kiltisti. Menimme lähtöpaikalle ja hössötin. T hermostui, yritti kerran karata hypylle ja meni sitten tutkimaan osin kehänauhan ulkopuolella olleita hyppyesteen lautoja ja merkkejä. Tuomari varoitti "älä päästä koiraa kehän" ulkopuolelle. Sanoin "tänne" ja maan nuuskiminen jatkui. Sanoin uudestaan "tänne". Karjaisin aggressiivisesti "tänne" ja T tuli luokseni. Sanoin muutaman kerran "seuraa" ja T tuli perusasentoon. Sanoin "hyppy" ja T meni nuuskimaan lautoja. Menin Taikan luokse ja hyppäytin sen esteen yli. Onneksi koe loppui, sillä olin aivan poikki.
Harjoiteltavaa:
Hyppyrutiini kuntoon (remmiinlaittamisineen) yhdistettynä siihen, että T seisoo kun palaan sen viereen. Lisäksi pitää harjoitella siirtelemällä hyppyä eri paikkoihin kentällä ja eri kentillä ja voisin kasata häiriöjuttuja hypyn lähelle. Hyppyä on harjoiteltu aikaisemmin aivan liian vähän, koska se on ollut niin varma ja myöhemmin on harjoiteltu liian vähän siksi, että T on kuumunut, ja en ole tiennyt miten olisin voinut harjoitella.
Kokonaisvaikutus (kerroin 1): 7
Koetilanne ei ole meille kovin mukava, mutta en halua antaa periksi, vaan pitää harjoitella enemmän ja ennen kaikkea hakeutua opetukseen.Eniten minua harmittaa Taikan epävarmuus, sillä haluaisin, että minulla olisi kehässä kaverina intoa pursuava itsevarma Taika (luoksetulossa, seuraamisessa, paikallaanolossa ja maahanmenossa oli tänään oikeansuuntaista fiilistä).
Lopuksi:
T ressukka ei saanut loppupalkkaa heti kehän jälkeen, sillä jäin juttelemaan kaverin kanssa. Hyi minä!
T kuumahteli kun näki toisten koirien tekemistä (erityisesti hyppyä) oman suorituksemme jälkeen. Aivan lopuksi, kun T alkoi kuumumaan, nykäisin sitä ihan vahingossa remmistä, kun käänsin selkää ja jatkoin matkaa. "Nykäisyn" seurauksena T lakosi maahan, hiljeni, katsoi minua ja sai namia :) Onnekas sattuma.
Minua säälittää vähän Taika, koska olen itse tällainen koirankoulutuskämmäri ;) Pitää nyt alkaa "vaatimaan" enemmän (mitä se sitten tarkoittaakaan, varmaan ainakin sitä, että hössötän ja "teen" itse vähemmän ja olen suoraviivaisempi käskyttämisessäni, siis tiedän itse mitä haluan Taikan tekevän, ja tiedän, että se osaa asian, koska sitä on harjoiteltu) + harjoitella koekestävyyttä + tietysti hioa puutteet liiketekniikassa kuntoon (koekestävyys ja meidän molempien itsevarmuus on kuitenkin tärkeämpää). Ehkä T kuitenkin kestää tän mun räpellyksen ja voin itse lohduttautua sillä, että sen lajinomaiset tarpeet on aika hyvin tyydytetty ja oletan, että se on onnellinen otus.
maanantaina, kesäkuuta 04, 2007
Kokeeseen
Koe ylihuomenna.
Olemme treenanneet kokeenomaisesti. Edellisen koekoettelemuksen jälkeen T on ollut motivoitunut tekemään.Yhtenä iltana otin kaikki liikkeet (hyppyä lukuunottamatta) ilman palkkaa. T "kokeili" kuumumista, mutta lopeti sen onneksi. Pääsin sitten palkkaamaan superherkkupalkalla täsmällisestä seuraamisesta.
Olemme treenanneet seuraamista, luoksetuloa, perusasennossa odottelua, paikallaanoloa (tosin ilman häiriökoiria) ja erityisesti maahanmenoa seuraamisesta. Olen vahvistanut maahanmenoa todella paljon, sillä tuntuu höpöltä heittää 20 pistettä pois, sillä T on osannut tämän liikkeen tosi hyvin. Nyt vaikuttaa siltä, että maahanmeno on hanskassa.
Sääennuste vaikuttaa tällä kertaa hyvältä:
Olemme treenanneet kokeenomaisesti. Edellisen koekoettelemuksen jälkeen T on ollut motivoitunut tekemään.Yhtenä iltana otin kaikki liikkeet (hyppyä lukuunottamatta) ilman palkkaa. T "kokeili" kuumumista, mutta lopeti sen onneksi. Pääsin sitten palkkaamaan superherkkupalkalla täsmällisestä seuraamisesta.
Olemme treenanneet seuraamista, luoksetuloa, perusasennossa odottelua, paikallaanoloa (tosin ilman häiriökoiria) ja erityisesti maahanmenoa seuraamisesta. Olen vahvistanut maahanmenoa todella paljon, sillä tuntuu höpöltä heittää 20 pistettä pois, sillä T on osannut tämän liikkeen tosi hyvin. Nyt vaikuttaa siltä, että maahanmeno on hanskassa.
Sääennuste vaikuttaa tällä kertaa hyvältä:
Tulisipa jo ylihuominen!
Koe :)
Kaikki meni aivan kamalasti. Satoi vettä ja T ei oikein tykännyt siitä.
Luoksepäästävyydessä T väisti tuomaria. Pisteitä 9. Ennen kehää luettiin mikrosiru ja T ei pitänyt reipasotteisesta lukijasta. Pitää seuraavan kerran tarjoutua lukemaan siru itse.
Paikallaanolossa T hiippaili mun luo. Lisäksi se alkoi haukkumaan ja hyppäsi pois perusasennosta"valmis"-jutun jälkeen (se oli istunut siinä kiltisti tuomarin alkusanojen jälkeen, mutta ei jaksanut enää pidempään). T arasteli viereistä koiraa ja nousi kun vieruskaveri ravisteli itseään (T ei ole ikinä ennen noussut, vaan paikallaanolo on ollut varma). Pisteitä 0.
Seuraamisissa T ei tehnyt yhtään perusasentoa (ei edes aluksi), sillä märkä maa esti istumisen. Remmissaseuraamisessa T myös haisteli maata, mutta vapaana meni ihan kivasti, perusasentoja lukuunottamatta. Pisteitä molemmista 5-5,5. Annoin muutamia lisäkäskyjä, kun yritin saada Taikan perusasentoon.
Maahanmenossa T ei totellut ekaa käskyä ja meni sitten maahan melko vinoon. Pisteitä ~5.
Luoksetulossa T kuumahti. Sain sen istumaan mutta se tuli perääni (ja tämäkin on juttu, jota T ei ole aikaisemmin tehnyt). Tuomarin luvalla "jankkasin" kuumahtaneelle Taikalle käskyä niin pitkään, että se totteli, jätin sen uudestaan perusasentoon ja lopetin liikkeen.
Seisomisessa T pysähtyi taas toisella käskyllä ja liikkui ennen käskyn antamista yli kaksi ommaa mittaansa. Pisteitä 0.
Hypyssä paikkailin taas kuumumista. Pisteitä 0.
Kokonaisvaikutus 5.
Yhteispisteet: 57.
Toivottavasti tokoura jatkuu nousujohteisemmin :)
Koe meni siis ihan vaatimiseksi, mutta luulen, että sekä T että minä opimme jotain.
Opin ainakin sen, että sateella ei mennä enää kokeeseen.
Luoksepäästävyydessä T väisti tuomaria. Pisteitä 9. Ennen kehää luettiin mikrosiru ja T ei pitänyt reipasotteisesta lukijasta. Pitää seuraavan kerran tarjoutua lukemaan siru itse.
Paikallaanolossa T hiippaili mun luo. Lisäksi se alkoi haukkumaan ja hyppäsi pois perusasennosta"valmis"-jutun jälkeen (se oli istunut siinä kiltisti tuomarin alkusanojen jälkeen, mutta ei jaksanut enää pidempään). T arasteli viereistä koiraa ja nousi kun vieruskaveri ravisteli itseään (T ei ole ikinä ennen noussut, vaan paikallaanolo on ollut varma). Pisteitä 0.
Seuraamisissa T ei tehnyt yhtään perusasentoa (ei edes aluksi), sillä märkä maa esti istumisen. Remmissaseuraamisessa T myös haisteli maata, mutta vapaana meni ihan kivasti, perusasentoja lukuunottamatta. Pisteitä molemmista 5-5,5. Annoin muutamia lisäkäskyjä, kun yritin saada Taikan perusasentoon.
Maahanmenossa T ei totellut ekaa käskyä ja meni sitten maahan melko vinoon. Pisteitä ~5.
Luoksetulossa T kuumahti. Sain sen istumaan mutta se tuli perääni (ja tämäkin on juttu, jota T ei ole aikaisemmin tehnyt). Tuomarin luvalla "jankkasin" kuumahtaneelle Taikalle käskyä niin pitkään, että se totteli, jätin sen uudestaan perusasentoon ja lopetin liikkeen.
Seisomisessa T pysähtyi taas toisella käskyllä ja liikkui ennen käskyn antamista yli kaksi ommaa mittaansa. Pisteitä 0.
Hypyssä paikkailin taas kuumumista. Pisteitä 0.
Kokonaisvaikutus 5.
Yhteispisteet: 57.
Toivottavasti tokoura jatkuu nousujohteisemmin :)
Koe meni siis ihan vaatimiseksi, mutta luulen, että sekä T että minä opimme jotain.
Opin ainakin sen, että sateella ei mennä enää kokeeseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
